Alppiharju

Alppila ja Harju yhdessä muodostavat Alppiharjun kaupunginosan - 12. kaupunginosan, jota virkakielellä kutsutaan Alppiharjun peruspiiriksi. Kaupunginosana (tai: osina) olemme yli satavuotiaat: alueen asemakaava vahvistettiin 1901, ja silloin meidän nykyiset kulmamme liitettiin Helsingin kantakaupunkiin. Nimi "Alppiharju" on hieman keinotekoisen kuuloinen. Nimi onkin luotu vasta 26.2.1959 - jotkut kutsuvat tapahtumaa kaupungin "isojaoksi".

Osa-alueet toki tunnistetaan aika hyvin. Alppila sijaitsee Sturenkadun lounaispuolella ja Harju kaakkoispuolella. Koko Alppiharju rajautuu pohjoisessa Aleksis Kiven katuun, idässä Hämeentiehen, etelässä Helsinginkatuun ja lännessä päärataan. Alueen asunnot ovat pieniä, pääasiassa yksiöitä ja kaksioita. Varsinkin Harjun puolella on erikoiskauppoja, pienyrityksiä ja vilkasta ravintolakulttuuria.

Nykyinen Hämeentie, entinen Itäinen Viertotie ja vielä aiemmin Porvoon maantie, on historiallisesti merkittävä alueellemme. Toinen merkittävä tekijä on rautatie, joka halkaisi Eläintarhan puiston kahtia 1850-luvulla. Konepajan paikalla on ennen ollut Sörnäisten järvi, joka laski Suvilahteen. Järvi kuivattiin 1820-luvulla, jonka jälkeen siitä tuli peltoa ja yhteislaidunmaata. Lehmät paimennettiin joka aamu Pitkänsillan yli, ja illalla kaupunginpaimen toi ne takaisin. Paimenia tarvittiin, etteivät lehmät joutuneet parempiin suihin. Josafatin kalliolla on ollut vielä sata vuotta sitten kuuluisa kettujen ja susien ajopaikka. Kaupunki alkoi vuokrata 1840-luvulla näitä alueita viljelytiloiksi, ja silloin syntyivät mm. Kallio, Kaiku, Surutoin, Alppi ja Harju. Harju tasaisena alueena soveltui viljelykseen, Alppi huonommin. Eläintarhassa oli useita huviloita ja kävi niin, että Alpin kallioille rakennettiin 1870 muodikas, sveitsiläistyyppinen ravintola Aplhyddan, Alppila.

Nykyiseltä asuntokannaltaan Harju on enimmäkseen 1920- ja -30 -luvuilla rakennettua työväen asuinaluetta korkeine kerrostaloineen. Kinaporin kortteli Kurvin metroaseman kupeessa rakennettiin pääosin 1980-luvulla. Alppilan puolella on matalampia kerrostaloja kuin Harjussa. Alppilasta löytyy vielä muutamia alkuperäisiä puutaloja: esimerkiksi Kirstinkujalta löytyy entisöity, 1910 valmistunut kunnallisten työväenasuntojen ryhmä pihapiireineen, ja Porvoonkadulta saman aikakauden "hartiapankkirakentamista". Siinä missä Harju on klassista kivikaupunkia piileksivine sisäpihoineen, Alppilaa luonnehtivat pikkukadut, suuret puistoalueet ja Suomen suosituin turistikohde Linnanmäki. Pienten asuntojen vuoksi Alppiharju on ollut viime vuosikymmenet yksin- ja kaksinasuvien suosiossa, ja lasten osuus väestöstä on ollut pienin Helsingissä. Tilastot eivät tätä ehkä kerro, mutta etenkin Alppilassa (kuin myös Vallilassa) on tavannut vilistä kissoja kuin Vilkkilässä ikään: näistä alueellemme tyypillisistä asukkaista kertovat lukuisat tarinat ja kaunokirjalliset teokset. Uusia ihmis- ja eläinnaapureita on tulossa pian, kun Pasilan Konepajan suuri asunto- ja työpaikka-alue alkaa hahmottua.