Alppila Seura ry., Alppiharjun kaupunginosayhdistys, tahtoo nostaa esiin kolme ongelmaa YVA:ssa, menettelytavan, käytön merkityksen osuuden Pisara-radan 1-vaihtoehdon ympäristövaikutuksissa Alppipuistossa ja Alppilan aseman merkityksen arvioinnin:
1) Ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa laadittaessa Alppila Seuran mielipiteenä (M3) kirjattiin, että: “Vaikutuksia arvioitaessa ja hanketta kehitettäessä tulisi olla vuorovaikutuksessa alueen asukkaisiin ja heidän järjestöihinsä.” Tätä ei kuitenkaan ole tehty.
Ympäristövaikutusten arviointi on tehty puutteellisesti ja vastoin maankäyttö- ja rakennuslain tavoitetta ”turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.” (Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132, 1). Tämä ottaa huomioon kestävän kehityksen.
2) Ympäristövaikutusten arvioinnissa kerrotaan, kuinka Alppipuisto on yksi Helsingin arvokkaimpia puistoja, mutta tämänkään väitteen eri ulottuvuuksia ei olla käsitelty laajuudessa jota ”ympäristövaikutuksia” arvioidessa voidaan edellyttää eli suhteessa alueen käyttöön. Kovalla kiireellä edenneessä uudistuksessa ei ole kuitenkaan otettu huomioon asukkaiden virkistymistarpeita:
Töölönlahden tiivistyessä ja sen viheralueen kutistuessa, ja keskustan levitessä kauemmas Alppipuiston kaltaiselle viheridyllille on tarvetta. Alppipuisto on tärkeä viheralue myös Keski-Pasilalle. Pisara-radan vaihtoehto 1 kaventaa puistoa. Sitä on pyritty välttämään sijoittamalla pyörätie ylös, mutta puiston yhtenäisyys katoaa, kun laakso kutistuu. Pisara-radan ykkösvaihtoehdon toteutuessa ei enää ole keidasmainen vihreidylli. Luontoarvot kärsivät. Pisara-rata ei ole irrallinen muista kantakaupungin viheralueisiin liittyvistä projekteista.
Puiston yleisilmeen rikkoutumisen lisäksi puiston käytettävyys heikkenee ja melu lisääntyy. Puiston merkitystä metropolialueen asukkaille tai paikallisemmin alppiharjulaisille ei ole käsitelty. Alppipuistolla on vankka yhteisöllinen merkitys. Puistossa järjestävät kansalaisjärjestöt suosittuja ja kaikille ilmaisia kaupunkitapahtumia ja nimenomaan musiikkifestivaaleja kesäisin. Festivaaleja ollaan tultu kokemaan kauempaakin. Vapaan kaupunkitilan ja viheralueiden merkitystä on hankala mitata rahassa, mutta toki voidaan laskea virkistyskäytön kansanterveydellistä ja sitä myötä kansantaloudellista merkitystä. Puistoa käyttäviin yhteisöihin ja Helsingin kulttuurikeskukseen olisi tullut olla yhteydessä.
Eheää, toimivaa ja moni-ilmeistä kaupunkia voi rakentaa asukkaiden kanssa yhdessä. Pelkkä raha ei ratkaise, eikä sillä voida miettiä. Suo elintärkeän virkistymispaikan monenikäisille ja monista taustoista tuleville ihmisille, lapsista vanhuksiin. Varttuneimmille Alppiharjulaisiin ei alueella ole muuta paikkaa virkistäytymiseen. Jo nyt Alppipuistossa on melua, mutta tämä lisääntyisi Pisara-radan myötä.
3) Pidemmän aikavälin vaikutuksia ei ole arvioitu tarpeeksi hyvin. YVA:ssa väitetään, että ”Vaihtoehdon 2 hyötykustannussuhde on 0,87 ja vaihtoehdossa 3 se on 0,75.” (s. 27), jos vaihtoehdon 3 todellinen merkitys alueelle ja työpaikoille oltaisiin arvioitu, 70 miljoonan euron lisäkustannus asemarakennuksesta ei olisi johtanut hyötysuhteen heikkenemiseen.
Vaihtoehdossa 1 Keski-Pasilan rakennusala sekä tila tornitalojen ympärillä kutistuu ja Pasilasta tulee pullonkaula.
Vaihtoehdot 2 ja 3 mahdollistavat alueen paremman hyödyntämisen virkistymis-, kulttuuri- ja viheraluekäytössä.
Vaihtoehto 3:n eduista osa liittyy juuri asemaan Alppilassa
Asema Alppilassa ratkaisee ongelmia Linnanmäen liikenteessä, joka kesäisin on aivan jumissa, parkkipaikkoja ei ole, eivätkä vierailijat käytä julkisia – junalla asia olisi toisin. Samoin Kulttuuritalo vetää koko metropolialueelta ja sen ulkopuoleltakin kävijöitä, joille parkkipaikkoja ei ole. Kesäisin puistossa on festivaaleja. Elämyspalveluiden merkitys korostuu tulevaisuudessa ja yksityisautoilu voitaisiin näin korvata julkisella liikenteellä. Tähän ei olla kiinnitetty tarpeeksi huomiota.
Asemalla on tärkeä merkitys Vallilan teollisuusalueelle, jossa on paljon työpaikkoja. Pisara mahdollistaa työmatkat. Esimerkiksi OP-Pohjolaan on tulossa 800 uutta työpaikkaa. Teollisuuskadun ja Traverssikujan kulmaan entiselle VR:n konepaja-alueelle on tulossa korkea toimistotalo.
VR:n konepaja-alue on tulevaisuuden kohde Helsingissä. Tätä aluetta kehitetään ja voitaisiin kehittää edelleen, mahdollisesti juuri kulttuuri- ja elämystuotannon suuntaan. Sitä miten asema Alppilassa vaikuttaisi tässä kontekstissa ei olla tarpeeksi selkeästi arvioitu.
Asukas- ja käyttäjärakenne Alppilassa on paljon pienempi, kuin mitä se tulee olemaan.
Asema hyödyttää asukkaita laajalla alueella, mukaan lukien Vallila, Hermanni, Harju. Liityntäliikenteelle ei ole tehty varauksia, mikä kertoo siitä, että YVA ei ole onnistunut kauaskantoisuudessaan. Vallilan ja Alppilan asuinalueiden välissä on Pasilan Konepajan suuri asuinalue. Myös Hermanni ja Kalasatama kasvavat. Koko alueen näkökulmasta asema on tärkeä.
Liikenteen solmukohtana asema yhdistää radan Itäväylälle ja Sturenkadun kautta Arabiaan, Vanhankaupunginlahdelle ja nelostielle. Sitä, miten julkisessa liikenteessä aseman roolia voitaisiin hyödyntää, ei ole vielä selvitetty. Raitiolinjat 3b/T ja 9 ovat kuitenkin aseman sisääntulojen kohdalla. Pysäköintimahdollisuuksia tulisi selvittää.
Lopulta on mainittava, että Alppila Seura tervehtii ilolla aseman sisäänkäytisuunnitelmaa Kuuskulmaan, mitä Seura aiemmassa lausunnossaan oli ehdottanut. Vaihtoehdossa 3 Alppilan aseman suunniteltu toinen sisäänkäynti Siuntionkadulla jossain määrin ongelmallinen:
Siuntionkatu on ahdas ja rauhallinen katu, jolla on matalia puutaloja. Parempi paikka olisi muutaman metrin päässä Aleksis Kiven kadulla, Vallilan puolella, entisen VR:n konepajan alueella. Se olisi parempi Vallilan alueen saavutettavuuden näkökulmasta, mikä tukisi tiiviillä ja kasvavalla asuin- ja työpaikkojen alueella (esim. Luottokunta, Sonera, OP-Pohjola, Helsingin yliopisto) tehokasta ja kestävää julkisen liikenteen käyttöä.
Alppila Seura uskoo, että vaihtoehto 3 on pitkällä aikavälillä kiistatta paras, urbaani vaihtoehto ja mahdollistaa Alppiharjun ja Vallilan alueen kehittämisen. Kartta Yleissuunnitelman tiivistelmässä (kuva 3-5, s. 13) kiistatta osoittaa, että vaihtoehto 1 tukkii Pasilan aluetta ja tuhoaa Alppipuistoa, toisin kuin vaihtoehto 3, joka avaa mahdollisuuksia alueen jatkokehitykseen.
Alppila Seura korostaa, että YVA-ohjelmassa olisi tullut konsultoida Pisara-radan alueen asukkaita – linjausvaihtoehto 1:n osalta erityisesti Alppipuiston käyttäjiä, sillä juuri heidän elinympäristöön ratalinjalla on vaikutusta. Linjausvaihtoehto 3:n osalta olisi tullut konsultoida Alppilan aseman laajempaa vaikutusta. Näin ei kuitenkaan ole tehty. Pro Vanha Vallila ry. yhtyy lausuntoon.
Annamme mielellämme lisätietoja.
Emilia Palonen (pj.), Alppila Seura ry., 040-5077198,
Pauliina Kaarakka (pj.), Pro Vanha Vallila ry
Lautakunnan esityslistalla on 26.5. Pisara-radan yleissuunnitelma. Lautakunnalle on ehdotettu, että “vaihtoehto 3 on eräiltä osin parempi kuin vaihtoehto 1”. Alppila Seuran, Alppiharjun kaupunginosayhdistyksen mielestä vaihtoehto 3 on selkeästi parempi kuin vaihtoehto 1 – etenkin, jos asiaa pohditaan pitkällä aikavälillä.
Vaihtoehto 1 tuhoaa Alppipuiston rauhan.
Vaihtoehdossa Pisara-radan raide tulisi nykyisen pääradan itäpuolisen pyöräreitin päälle. Raide on tärkeä väylä, jonka merkitys vain kasvaa työmatkapyöräilyn kasvaessa
Töölönlahden tiivistyessä ja keskustan levitessä kauemmas Alppipuiston kaltaiselle viheridyllille on tarvetta. Alppipuisto on tärkeä viheralue myös Keski-Pasilaa ajatellen.
Alppipuisto on paitsi arvokas puisto, myös tärkeä osa vapaata kaupunkitilaa. Puistossa järjestävät kansalaisjärjestöt suosittuja ja kaikille ilmaisia kaupunkitapahtumia kesäisin. Tämä on tärkeä osa helsinkiläisyyttä, jota tullaan kauempaakin kokemaan.
Vaihtoehto 3 on tärkeä Helsingin kehitykselle
Asema Alppilassa ratkaisee Linnanmäen liikenteen, joka kesäisin on aivan jumissa, parkkipaikkoja ei ole, eivätkä vierailijat käytä julkisia – junalla asia olisi toisin. Elämyspalveluiden merkitys korostuu tulevaisuudessa.
Asemalla on tärkeä merkitys Vallilan teollisuusalueelle, jossa on paljon työpaikkoja. Pisara mahdollistaa työmatkat. Esimerkiksi OP-Pohjolaan on tulossa 800 uutta työpaikkaa. Teollisuuskadun ja Traverssikujan kulmaan entiselle VR:n konepaja-alueelle on tulossa korkea toimistotalo. Tätä aluetta kehitetään ja voitaisiin kehittää edelleen.
VR:n konepaja-alue on tulevaisuuden kohde Helsingissä, mitä sinne lopulta tuleekin.
Asema hyödyttää asukkaita laajalla alueella, mukaan lukien Vallila, Hermanni, Harju.
Liikenteen kohtauspisteenä asema on tärkeä, yhdistäen radan Itäväylälle ja Sturenkadun kautta Arabiaan, Vanhankaupunginlahdelle ja nelostielle. Sitä, miten julkisessa liikenteessä aseman roolia voitaisiin hyödyntää, ei ole vielä selvitetty. Raitiolinjat 3b/T ja 9 ovat kuitenkin aseman sisääntulojen kohdalla. Samoin yksityisautojen pysäköintimahdollisuuksia tulisi selvittää.
Vaihtoehdossa 3 Alppilan aseman sijainti on suunnitelmissa jossain määrin ongelmallinen.
Alppila Seura ehdotti jo kesällä 2010 Kuuskulmaan rakennettavaa sisäänkäyntiä Pisara-radalle. Sillä olisi myönteinen elävöittävä vaikutus aukiolla.
Siuntionkadun asema on kuitenkin hankalampi. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle on esitetty aivan oikein, että ”Mikäli vaihtoehto 3 toteutetaan, Alppilan puutaloalueen läheisyyteen suunniteltu sisäänkäynti tulee sijoittaa muualle kuin Siuntionkadun
ehjään miljööseen.” Siuntionkatu on ahdas ja rauhallinen katu. Ellei katua muuteta kävelykaduksi, parempi paikka olisi Aleksis Kiven kadulla, Vallilan puolella, entisen VR:n konepajan alueella. Se olisi parempi Vallilan alueen saavutettavuuden näkökulmasta. Myös leveämpi, ahkerammin liikennöity ja Linnanmäelle johtava Kotkankatu sopisi paremmin kuin Siuntionkatu.
Alppila Seura tukee kaupunkisuunnittelulautakunnalle vaihtoehdosta 1 tehtyjä varauksia ja toivoo, että kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet päätyvät kannattamaan vaihtoehtoa 3. Se on pitkällä aikavälillä kiistatta paras, urbaani vaihtoehto ja mahdollistaa Alppiharjun ja Vallilan alueen kehittämisen. Kartta Yleissuunnitelman tiivistelmässä (kuva 3-5, s. 13) kiistatta osoittaa, että vaihtoehto 1 tukkii Pasilan aluetta ja tuhoaa Alppipuistoa, toisin kuin vaihtoehto 3, joka avaa mahdollisuuksia alueen jatkokehitykseen.
Annan mielelläni lisätietoja.
Alppila Seuran puolesta, Emilia Palonen (pj.), 040-5077198, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Paikalla ei ole ollut pitkään aikaan yleisesti tunnistettavaa nimeä. Paikkaa on aiemmin kutsuttu viiden minuutin pysäkiksi, sillä kolmosen raitiovaunun päätepysäkki oli aukiolla. Raitiovaunulinjan päätepysäkki on kuitenkin jo pitkään ollut Eläintarhassa. Kuuskulma on myös vakiintunut vanhemman sukupolven paikallisten asukkaiden sanastoon. Alueen asukkaat kuitenkin vaihtuvat usein, eikä tätä nimeä moni nuorempi alppiharjulainen tunne, vaikka aukiota käyttääkin.
Alppila Seuralla on ollut kesän 2010 oma kukkaistutuksensa Kuuskulmassa ja Karjalankadun aukiolla Porvoonkadun varrella, kun Helsingin kaupunki ei alueen keskustaan kukkia tuonut. Vuonna 2011 seura pyrkii kehittämään aukiota asukaslähtöisesti pyrkien yhteistyöhön Helsingin kaupungin kanssa.
(Kannanotto-sivulle ei ole vähään aikaan syötetty uutta materiaalia, mutta se ei tarkoita, etteikö niitä olisi lähetetty. Ks. esim. toimintakertomus 2007.)
Helsingin kaupunki
Kaupunkisuunnitteluvirasto
Mielipide asemakaavan muutoksesta Pasilan Konepajan alueella
osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta, osa-alue 3
1. Rakentamisen tehokkuus on ylimitoitettu
Pasilan Konepaja-alueen asemakaavan muutosluonnoksessa (lautakuntakäsittely 6.3.2003) ei esitetty alueelle (kortteli 22403) näin korkeaa ja tehokasta rakentamista, vaan kerrosluku oli 6 ja rakennusoikeus 8700 k-m2. Esillä olleissa illustraatiokuvissa rakennusmassa oli myös samassa linjassa Teollisuuskadun rakennusten kanssa. Jos paikkaa halutaan korostaa, on kuitenkin osin 10 ja osin 15 kerroksinen rakentaminen, täysin ylimitoitettua; se on jo kaksin – kolminkertainen!
Keski-Pasilan osayleiskaavaehdotuksen suunnitelmissakaan ei yleensä lähi-alueille esitetty tällaisia korkeita torneja. Yhdessä viitesuunnitelma-visiossa tosin oli tornien sarja joka ulottui Ratapihantien eteläpäähän.
Alppila Seura ry:n kannanotto Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan 421-00/04
YLEISTÄ
Alppipuiston alue ja Helsingin vanhat vesilinnat on aivan erityislaatuinen alue Helsingissä ja sitä tulisi tarkastella erityisellä huolella. Sen arvoja niin luonnon kuin kulttuuriympäristön osalta tulisi vaalia ja kehittää. Uudistamisen suunnitelmia tulisi tarkastella periaatteellisesta pohjalta!
Helsingin kaupunginhallitukselle
Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnalle
Helsingin kaupungin sosiaalivirastolle
Kinaporin palvelukeskus
Helsingin kaupunki päätti vuonna 1996 Vanhusten palvelu- ja virkistystoiminnan linjauksista. Kaupunki on tarjonnut palveluja lakisääteisesti ja palvelun tuottajina ovat olleet virkamiehet, vapaaehtoiset ja järjestöt, jotka ovat huolehtineet palvelujen suunnittelusta ja tuottamisesta. Palvelukeskusten johtajat ja sosiaalityön ammattilaiset ovat yhdessä toimineet henkilökuntineen asiakas- ja asukaslähtöisesti tuottaen kullekin käyttäjälle sopivia palveluja. Nyt käytäntöä tahdotaan uusia. Palvelujen ulkoistaminen on ollut esillä monissa keskusteluissa. Vastustamme palvelujen yksityistämistä ja täydellistä ulkoistamista seuraavista syistä:
