Sedmigradskyn pientenlastenkoulun arkea (1914-1958) käsittelevä osio täydentyy pikkuhiljaa. Huomaathan, että Historiikki -etusivulta löydät tutustuttavaksi mm. Brita Kunzin muistelmia koulunkäynnistä sota-aikana.
Sturenkadun rakennuksen katselmus pidettiin 29.12.1913. Kolmekerroksisessa kivikoulussa varsinainen koulu sijoittui keskikerrokseen, joka käsittää kaksi tilavaa luokkahuonetta, jotka voidaan yhdistää suureksi saliksi, sekä leikki- ja virkistyshuoneen. Alimmassa kerroksessa oli kolmen huoneen ja keittiön asuinhuoneisto, vahtimestarin huone ja pesutupa. Kolmannessa kerroksessa oli koulukeittiö sekä opettajattaren ja apuopettajattaren asunnot.
Koulu aloitti toimintansa 15.1.1914 ja avajaiset pidettiin saman kuun 24. päivänä. Ensimmäisenä opettajana oli jo Mariankadulla 1872 aloittanut ja sittemmin 4. linjalla 1898 jatkanut neiti Nanny Lagerblad. Hän toimi opettajana vuoteen 1919 saakka, eli työskenteli yhteensä 47 vuotta Sedmigradskyn pientenlastenkouluissa. Apuopettajana aloitti neiti Margit Hollmérus. Koulussa aloitti peräti 61 oppilasta. Nämä olivat keskimääräistä aloitusikää vanhempia, uutta koulurakennusta odottaneita. Monet siirtyivätkin syksyllä kansakouluun. Syksyllä aloitti 28 uutta oppilasta, ja ikärakenne alkoi vakiintua.
Kruunuhaan pääkoulun oppilaista tiedetään kotiosoitteetkin, mutta 4. linjan ja Sturenkadun oppilaista ei ole saatavilla matrikkelista yhtä yksityiskohtaista tietoa (epävirallisia osoitelistoja kyllä on olemassa). Matrikkeliin on merkitty nimet, syntymävuodet, aloitusvuodet ja isän ammatti (äidin merkittiin vain niissä tapauksissa, jos isä oli kuollut). Syntymäkotikunta on mainittu sekin, ja siitä voi päätellä, että vaikka muuttoliike oli Pitkänsillan tällä puolen vilkasta, koulun oppilaat olivat enimmäkseen vähintään viisi vuotta Helsingissä asuneista perheistä. Tässä mielessä koulun oppilaat eivät edustaneet keskiverto-otosta alueen asukkaista. Kielijakauma vastaa paremmin väestörakennetta: koulu oli ruotsinkielinen, mutta oppilaiden enemmistö, 62 %, suomenkielisiä.
Tieto koulujen sisäänotoista kulki paitsi suusta korvaan, myös julkisia ilmoituskanavia pitkin. Pientenlastenkoulun ilmoitus annettiin lehdessä, luonnollisesti ruotsinkielisenä, ja siinä kerrottiin koulussa annettavan opetusta omissa tiloissa ns. fröbeliläisen metodin mukaan, 3 tuntia päivittäin, kuutena päivänä viikossa. Lukukauden kesto oli määritelty tammikuun puolivälistä toukokuun loppuun ja syyskuun alusta joulun alle. Varsin hyvin kulki tieto muistakin koulun tavoista, etenkin juhlista: tiedossa oli, että keväisin järjestettiin päättöjuhla ja syyskaudella Lucian päivän juhla. Pientenlastenkoulujen erityispiirteisiin kuuluu vielä lahjoittajan muistaminen. Koulujen on ollut tapana käydä Hietaniemen hautausmaalla sijaitsevalla haudalla, ja juhlapäivinä vanhalle herralle on sytytetty kynttilä tai muuten muistettu.
Koulu toimi Sturenkadulla yli neljänkymmenen vuoden ajan. Eloisaa ensimmäisen käden tietoa kouluelämästä on kuultu Kumppanuustalo Hannan ja Alppila Seuran muisteluilloissa. Muisteluiltoja järjestetään innostuksen mukaan laita historiikkiryhmälle ehdotuksia!
Teksti: Mia Kunnaskari. Päivitetty: 30.10.2007.
